TVT matematiikan opetuksessa

1) Prezi -esitys linkki

2) työkalujen esittely
2.1) Moodlen tentit (Fy1, Mab4)
ATK2
2.2) Videotallenteet (Kainoppia.blogspot.com)+ piirtopöytä
screencast
2.3) Geogebra (linkki Delicious)
2.4 Sähköoppia: http://www.article19.com/shockwave/oz.htm
3) Ongelmia
3.1 Oppilaidenmatemaattiset tuotokset??
3.2 Yksinäinen susi

Anna palautetta, kerro omia kokemuksiasi, linkkejä yms.

Mab4 analyysi- videoita

Powerpointin kaataja, siis erilainen tapa esittää.

Esimerkissä on hyvä esittely Twitteriin

Mathematweets on Prezi

Fy6 kokeen analyysi

Kuvissa on tehtäväkohtaiset valinnat sekä tehtävien keskiarvot.

Kokeen keskiarvo oli 23p (10% kertymä 13,8p ja 90%:n kertymä 34,9p). Koe siis meni pisteiden valossa hyvin.

TVT nyt ja 2020? -etätehtävä 2

Nykyopetus

Olen luonteeltani "kokeillaan nyt" -tyyppiä. Eli testailen oppilailla erilaisia "vimpaimia". Datatykki ja dokumenttikamera ovat olleet jo vuosia elämänlankana oppitunneilla. Nyt dokumentikamera on jäänyt taka-alalle,kun sain joulupukilta (=Rehtori) langattoman piirtoalusta.

Piirtoalustan avulla voin olla luokassa oppilaiden seassa ja kirjoitella suoraan videotykin avustuksella taululle. Lisäksi tallennan jokaisen tunnin tuotoksen ja joskus jaan taulumerkinnät ja esimerkit PDF-tiedostoina (tai kuvatiedostoina) Blogini kautta oppilaille.

Viimeisin innovaationi on JING-kuvankaappausohjelma. Tällä ohjelmalla välitä oppilaille tehtäviä ja kokeiden ratkaisuja animoituna ja SELOSTUKSEN kera. Näin oppilaat joutuvat seuraamaan tehtävän kulun, eivät vain näe tulosta. Alla linkki erään kokeen ratkaisuun:

linkki: http://www.screencast.com/t/MjcwZDJl salasana "kajaani".

Erona Wirecastiin on se, etten tarvitse kuin läppärin, mikrofonin ja piirtoalustan. JING-palveluun tuotosten jakaminen on yhden näppäimen päässä. Käytän ilmaisversiota, mutta olen jopa aikeissa vaihtaa maksulliseen palveluun 15$, jos alkaa tila 2Gb loppumaan. Suosittelen ainakin matemaattisiin aineisiin.

Moodlen käyttö tunneilla normaaliopetuksen apuna on haastavaa. Lähinnä opastuksen kanssa. Sitä vain toivoo että isossakin lukiossa pysyisivät ryhmät samoina. Olen vetänyt pienelle ryhmälle (16opp) Fysiikan pakollisen kurssin moodlen avulla. Tunnit olivat aikalailla perinteisiä, mutta lähes kaikki kotitehtävät tehtiin verkkoon. Ainakin selitys ja mielipidetehtävissä sain hyviä vastauksia verkkoteksteinä. Lisäksi verkosta oli helppo eriyttää/ syventää aiheita. Tarkoitus on jatkaa sopivan ryhmän sattuessa paikalle. Koetulokset olivat himpun parempia kuin ilman moodlea opetettavilla ryhmillä. Opettajalle tehtävien tarkastus teetti lisätöitä.

Vuonna 2020?

Vuoteen 2020 on aikaa 10 vuotta. Ajassa taaksepäin 10 vuotta sitten raahasin ATK-luokkaan isossa matkalaukussa datatykkiä, nyt sen voi viedä vaikka autotalliin povitaskussa! Jos tekniset mahdollisuudet kehittyvät samaa vauhtia ovat mahdollisuudet mahtavat.

Minä näen oman opetuksen perustuvan hyvinkin opettajajohtoiseen/keskustelevaan lähiopetukseen ja itsenäiseen/ryhmä- työskentelyyn verkkojen välityksellä. Teoriatunneilla käytettäisiin liike-elämän erityisosajia hyväksi luennoimalla interaktiivisesti (= osallistumista) verkkojen välityksellä. Oppilaille ei olisi ihmeellistä, vaikka tunnin pitäisi saksalainen insinööri aiheesta vesipumppu. Esimerkiksi enään ei olisi vain saman koulun sisällä olevia ryhmiä, vaan samaa kurssia käydään paikasta riippumatta. Koulupäivät koostuisivat "teoriaopetuksesta" ja "työskentelyajasta". Näin koulukin saataisiin loppumaan klo 16 ja oppilaille jäisi aikaa elämiseen koulun jälkeenkin.

1. Kirjat, jos nitä vielä on, ovat tehtäväpankkeja. Niitä käytetään lähinnä siksi että kaikki oppilaat saavat mahdollisuuden opiskella, vaikka ilman nettiä.
2. Opettajan muistiinpanot saisi omaan koululäppäriin etukäteen, jolloin opetus ei olisi vain kopioimista taululta.
3. Toivottavasti oltaisiin saatu aikaan valtakunnallinen materiaalipankki, jossa olisi paikallisia videoita ja ohjeistusta eri oppiaineisiin. Nämä olisivat helposti saatavilla vaikka kesken tunnin.
4. Tekniikka olisi jokaisella opettajalla mukanakulkemassa. Oma läppäri, jonka avulla sosiaalinen media tulisi osaksi arkipäivää. Kevyitä ja pieniä dokumenttikameroita tai piirtoalustoja (kosketusnäytöt tulossa), joiden avulla voi tehdä kotonakin materiaalia / ohjeistaa helpommin oppilaita.
   

Reaaliteetti 2020...

Opetushenkilöstö nuorenee, mutta vaativan työn ohella ei siltikään kaikilla ole teknisiä valmiuksia ja haluja ohjata ryhmiä edellämainitulla tavalla. Esittämäni skenaario on aika jyrkkä mielipide. Luulen että 10 vuodessa tapahtuu paljon, mutta itse koulu ja opettajakeskeisyys pysyy. Pitää siis kuitenkin muistaa että on kasvavista nuorista, jotka tarvitsevat ohjausta ja KASVATTAMISTA siis opettajakontaktia.

Fysiikan YO keväällä 2010

Tarkastelin tässä fysiikan YO-tehtäviä ja ainakin kysymykset olivat (taas) suhteellisen hyvin onnistuneita. Jokeritehtävätkään eivät olleet "ultra"-tehtäviä. Ainoastaan tehtävä 8, jossa piti voima osoittaa harmoniseksi ohitti peruskurssien asiaa. Tehtävässä pitäisi muistaa että sin x =x kun x on pieni (ja radiaaneja)
Keskiarvo tarkastetuilla oli 28,5p (!). Kuvassa on ratkaistujen tehtävien jakauma ja tehtäväkohtaiset pistemäärien keskiarvot.